Sociala – sydämellä rakennettu muutosvoima
Muuttuva sosiaalipalvelujärjestelmä ja aiheuttaa huolta järjestökentässä (2007–2015)
Socialan tarina alkaa paljon ennen yhteiskunnallisen yrityksen virallista perustamista. Se alkaa ihmisistä, joiden elämä ja arki vaarantuivat suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän rajussa muutoksessa. Järjestöjen johtajat näkivät läheltä, miten palveluiden laatu heikkeni, ihmisiä siirrettiin tuottajalta toiselle hinnan perusteella ja kaikkein haavoittuvimmat jäivät markkinamekanismien jalkoihin.
Vuoden 2007 hankintalain muutos oli murros, joka ravisteli koko kenttää. Kun kilpailutuksissa ratkaisi enää halvin hinta, katkesivat samalla ihmissuhteet, luottamus ja ihmisten turvallinen arki. Järjestöt eivät halunneet vain seurata tilannetta sivusta. Ne kokivat vastuuta siitä, että ihmiset saavat laadukkaita ja arvokkaita palveluja myös markkinaehtoisessa toimintaympäristössä.
Hankintalain muutoksen jälkeen järjestöjen toimintaympäristö muuttui niin raskaaksi, että useilla palveluntuottajilla oli aito huoli siitä, pystytäänkö laadukkaita palveluita enää turvaamaan. Kilpailutusten painottuessa hintaan sekä asiakas- että työntekijäkokemukset heikkenivät, ja järjestökentässä oli kasvava tarve etsiä yhteisiä ratkaisuja.
“Oli tuskallista nähdä, miten ihmiset ja heitä tukevat ihmissuhteet joutuivat kustannusten polkemisen välikappaleiksi. Järjestöjen oli pakko löytää tapa vaikuttaa – muuten kaikkein haavoittuvimmat olisivat jääneet kokonaan ilman ääntä.” – Markku Virkamäki
Ajatus yhteisestä ratkaisusta voimistuu (2015–2018)
Näistä havainnoista alkoi itää ajatus uudesta ratkaisusta. Markku Virkamäki ja Jorma Niemelä, vuosikymmenten kokemuksen kartuttaneet järjestöjohtajat ja yhteiskuntavaikuttajat, ymmärsivät, että järjestöjen eettinen tehtävä ja ammatillinen osaaminen tarvitsivat uudenlaisen tukirakenteen. Tarvittiin sillan rakentaja, joka pystyi yhdistämään ihmislähtöisen palveluajattelun ja markkinaehtoisen toimintaympäristön.
Syntyi oivallus järjestöjen omistamasta yhteiskunnallisesta yrityksestä, joka yhdistäisi järjestöjen arvopohjan ja markkinoiden toimintalogiikan. Sen tarkoitus olisi alusta asti vahvistaa suomalaisten sosiaalipalvelujen käyttäjien asemaa yhdessä vastuullisten järjestötoimijoiden kanssa.
Samaan aikaan järjestöissä oli laajempaa keskustelua siitä, miten pirstaleista toimintaa voitaisiin vahvistaa ja miten yhteinen ääni saataisiin kuulumaan paremmin. Näihin keskusteluihin pohjautuen syntyi ensimmäinen ideapaperi yhteisestä alustasta jo helmikuussa 2018, ja ajatus alkoi saada muotoa järjestöjen yhdessä rakentamana ratkaisuna.
“Oli selvää, että yksittäinen järjestö ei voi muuttaa koko kenttää, mutta yhdessä voisimme. Näimme, että järjestöjen vahvuus ei ole vain palveluissa, vaan tavassa ymmärtää ihmisten arkea. Sociala syntyi, jotta tämä ymmärrys saisi rakenteellisen aseman ja voisi vaikuttaa päätöksiin – ei vain palvelujen tasolla, vaan koko järjestelmään.” – Markku Virkamäki
Ainutlaatuinen yhteiskunnallinen Sociala syntyy (2018)
Vuonna 2018 Sociala alkoi muuttua ideasta konkretiaksi. Jorma Niemelä kutsui Hanna Hauta-ahon rakentamaan Socialan toimintamallia, ja mukaan liittyivät Maarit Hirvonen, Markku Virkamäki ja Sovatek-säätiön toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi. Yhdessä he alkoivat muotoilla ratkaisua, joka voisi vahvistaa järjestöjen mahdollisuuksia tarjota laadukkaita, eettisiä ja ihmislähtöisiä palveluita – myös kovassa markkinapaineessa.
Kantaosakassopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2018, ja saman vuoden aikana seitsemän järjestöä – Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Mieli ry, Mielen ry, Soste ry, Sovatek-säätiö, Valli ry ja VTKL ry – sitoutuivat Socialan perustajiksi. Tämä loi perustan Socialalle järjestöjen omistamana ja heidän tarpeistaan kumpuavana yhteiskunnallisena yrityksenä.
“Meidät kutsuttiin rakentamaan jotakin, mitä Suomessa ei vielä ollut: palveluita tuottavien järjestöjen yhteinen voima, joka voisi sekä uudistaa että turvata palveluita. Alusta asti tiesimme, että tätä ei rakenneta ylhäältä alas, vaan yhdessä järjestöjen arjesta käsin.” – Hanna Hauta-aho
Yhteisen hyvän alusta syntyy kuunnellen, oppien ja yhteistyöllä (2018–2020)
Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa (2018–2020) Sociala kiersi Suomea, kuunteli järjestöjä, oppi heidän arjestaan ja rakensi toimintamalliaan ihminen ja sydän edellä. Järjestöjen kanssa järjestetyissä yhteisissä työpajoissa kuullut tarinat, kohdatut ihmiset ja heidän kokemuksensa ohjasivat Socialan suuntaa yhtä paljon kuin asiantuntija-analyysit ja digitaalisen alustan kehitys. Socialan tarkoitus syveni: halusimme luoda mallin, joka antaa äänen ihmisille ja voimaa järjestöille.
Hankkeen aikana järjestettiin yli 30 muutostuki- ja koulutuspäivää Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Diakonia-ammattikorkeakoulu liittyi osatoteuttajaksi, ja Futuricen asiantuntijat auttoivat kehittämään digitaalisen alustan konseptia. Lakimies Jaakko Ikonen koulutti järjestöjä hankintalainsäädännöstä ja ryhmittymämallista, joka muodostui myöhemmin Socialan keskeiseksi osaamisalueeksi.
“Työpajoissa näimme, kuinka valtavasti järjestöillä on arjen viisautta ja kykyä uudistua, kun heitä kuunnellaan ja tuetaan. Se vahvisti uskoamme siihen, että Socialan on oltava yhteinen alusta – ei valmiiksi annettu malli.” – Hanna Hauta-aho
Kotitorin läpimurto (2021–2022)
Vuonna 2021 Sociala otti historian suurimman askeleensa. Se voitti Tampereen Kotitori-palveluintegraattorin kilpailutuksen mallilla, jossa palveluiden ytimessä oli aina ihminen. Sociala kokosi ympärilleen järjestöjen ja paikallisten toimijoiden verkoston ja rakensi palvelut nopealla aikataululla, keskellä voimakasta poliittista myrskyä. Poliitikko Ilkka Sasin tekemä valtuustokysely ja siitä seurannut myrsky nostivat Socialan valtakunnalliseen keskusteluun, mutta kevääseen 2022 mennessä toiminta oli vakautettu. Kaiken myllerryksen keskellä Sociala piti kiinni tehtävästään turvata ihmisille laadukkaat ja luotettavat palvelut.
“Kevään 2022 aikana saimme tilanteen rauhoittumaan ennen kaikkea Jaakon ja Jussin tinkimättömällä työllä ja osaamisella. Heidän sitkeytensä ja asiantuntemuksensa ansiosta pystyimme viemään läpi uudistuksia, joihin Tampereen kaupunki oli aidosti tyytyväinen. Kaiken keskellä pidimme kiinni siitä, että alustan kehittäminen on Socialan tärkein tehtävä — se oli selkänoja, jonka avulla koko verkosto pystyi onnistumaan.” – Hanna Hauta-aho
Vaikka sote-uudistus muutti lainsäädäntöä ja teki palveluintegraattorimallin jatkon sellaisenaan mahdottomaksi, Kotitori jätti jälkensä. Se osoitti, että järjestöihin nojaava, arvoilla johdettu malli voi olla uskottava, laadukas ja vaikuttava – myös markkinaehtoisessa toimintaympäristössä.
Kotitori-projekti käynnistettiin vain muutamassa kuukaudessa, ja Sociala korvasi suuret sote-konsernit järjestöpohjaisilla toimijoilla kuten Amurin Teon Tuvalla, Juveneksella, Honkalampisäätiöllä, Koivupirtin säätiöllä, Mielen ry:llä, Tammenlehväkeskuksella, Taloushaltia Osuuskunnalla, Tampereen kehitysvammaisten tuki ry:llä ja Sunhoivalla.
“Kotitori osoitti, että jos järjestöt toimivat yhdessä, ne voivat haastaa jopa kymmenen vuotta markkinaa hallinneet toimijat – ja voittaa.” – Hanna Hauta-aho
Digitaaliset palvelut ja uusi suunta: kohti data-analytiikkaa ja tekoälyä (2023–2024)
Vuonna 2023–2024 Sociala jatkoi työtään rakentamalla digitaalisia palveluita ja yhteistyömalleja, joissa yhdistyvät järjestöjen sydän, ihmisten arjen todellisuus ja tiedolla johtaminen. Pala-alusta, kriisipalvelut ja uudet yhteishankinnat veivät Socialaa eteenpäin, ja vuonna 2024 käynnistettiin seuraava iso kehitysloikka: tekoälyyn perustuva Yhteisötiedon kiihdyttämö, joka tuo ihmisten kokemusperäisen arjen tiedon päätöksenteon tueksi.
Samalla Sociala tuki järjestöjen palveluiden kytkeytymistä hyvinvointialueiden kokonaisuuksiin, kehitti yhteisiä hankintoja ja verkostoja, toteutti koulutuksia ja teki strategisen päätöksen jättäytyä pois liiketoiminnan kannalta merkittävästä Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstövuokrauksen kilpailutuksesta. Tämä mahdollisti suunnanmuutoksen kohti tekoälypohjaista datan hyödyntämistä ja uuden kasvun rakentamista.
“Yhteisötiedon kiihdyttämö vie Socialan takaisin juurilleen: sen avulla järjestöjen havaintoja ja ihmisten arjen todellisuutta voidaan vihdoin käyttää vaikuttavasti päätöksenteossa.” – Hanna Hauta-aho
Socialan olemassaolon tarkoitus on säilynyt ennallaan
Socialan olemassaolon tarkoitus on säilynyt alkuperäisenä ja ainutlaatuisena. Haluamme vahvistaa suomalaisten asemaa sosiaalipalveluissa ja turvata järjestöjen mahdollisuuden pitää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista - sydämellä ja datalla.